Viimeisimpien arvailujen (tutkimusten) mukaan Lohi menettäisi näkökykyään noustessaan suolavedestä makeaan veteen ja erottaisi ensialkuun lähinnä hahmoja, kontrasteja ja eritoten uv-säteilyä heijastavia värejä.

Yhden viikonlopun ajan minulla oli tilaisuus sitoa parin kokeneemman Joensuulaisen lohimiehen kanssa kesän reissun perhoja ja samalla tutkailla erilaisten materiaailen UV-heijastavuutta ja perhojen näkymistä ns. "mustavalolampulla".

Uusien fluoresoivien värien lisäksi monet perinteiset, yllättävätkin materiaalit suorastaan "hehkuvat" mustavalolampun alla. Monen materiaalin vuosisatoja kestänyt suosio on kohtuullisen helppo ymmärtää tämän nousulohen uv-näköväittämän perusteella. Esimerkkinä vaikka kultafasaanin crest, joka on vakiintunut lohiperhon pyrstömateriaaliksi.

Kuvassa kalpea aavistus millainen ero materiaaleissa on näkyvyyden suhteen.
Vasemmalla oleva perho on "normaaleista" materiaaleista sidottu mustarunkoinen hopeakierre lohiperho, viidakkokukkosilmillä.

Kamera korjaa tuon UV-valon näkymiä, itseasiassa tuosta vasemmanpuoleisesta perhosta vain kultafasaani-topping hehkuu hieman muuten perho ei livenä juuri erotu.

Oikeanpuoleinen "Lapinakantukan" perä taas hehkuu kuin petromaxi syysyönä tuulaalla.




Viestiä muokannut: Pasi, aika: 27.03.07 21:45

Tässä "pörhö" ssä taas havainnollistuu hyvin kuinka rämemajavan vaaleampi kärkiosa näkyy uv-valossa, samoin kun fluoresoiva kierre+ perä erottuu hyvin. Sensijaan punaisella lakalla viimeistelty pää ei näy juuri mihinkään, vaikka "päivänvalossa" nimenomaan kirkuvanpunainen pää on se joka kirkkaimmin perhosta pistää silmään.

Eli herää kysymys: onko muulla kuin fluoresoivalla värillä tehdystä "iskupisteestä", lohiperhossa ylipäätään mitään hyötyä?



Viestiä muokannut: Pasi, aika: 28.03.07 08:43

Kameran värikorjausta lievästi photoshoppailemalla pääsee hieman lähemmäksi sitä miltä perho mustavalolampun alla omaan silmään näyttää.

Kalan perspektiivistä katsoen lapinakantukka näyttää yötaivasta vasten tältä?





Aika ovelasti tuo Silverbadger- häkilä hohtaa kanssa! Tämäkin havainto tukee havaintoja, että alakönkään puolisokeille lohille ei juuri muu viimekesänä kelvannut.

Ja ei-fluoresoivista materiaaleista tehty perho ei hämärässä lohen silmään näy ollenkaan?

Viestiä muokannut: Pasi, aika: 29.03.07 08:53

Jostakin olen lukenut myös lintujen näkevän UV-värejä. Sinitiainenkin oikein hohtaa Uv-valossa saati sitten eksoottiset ja värikkäät ulkomaan elävät. Monissa Tenon nykyperhoissa on esim. fluoripunainen tai -oranssi iskupiste.

Rohkenen näin ex-imatralaisena kommentoida, kun tietoa etsiessäni hakukone antoi nämä sivut. Olen antanut viisaampien kertoa itselleni, että lohi menettää makeassa vedessä sinisen ja vihreän näkemistä ja saa tilalle punaisen näkökykyä. Fluoresoivien materiaalien osalta ns. fluoresenssi-ilmiöön tarvitaan UV-A eli ns. "mustavaloa" kuten Pasi olet kuvannutkin, mutta ...
Tavallisissa "vesistövesissä" UV-säteily ei sitten tunkeudukkaan syvälle toisin kuin täysin puhdistetussa ja ionisoitumattomassa vedessä. Normaalissa kalastusvedessä UV-säteily suodattuu jo aivan pintakerroksissa, joten fluoresenssi sen mukaan tapahtuisi vain lähellä pintaa. Miksi sitten usein kala valitsee kahdesta sen fluoresoivaa materiaalia sisältävän perhon? Tuota olen kysynyt niiltä, jotka haaviin asti ovat tulleet. En ole vastauksia ymmärtänyt.

P.S. En ole tämän seuran jäsen vaikka sivupalkki väittääkin.